Asuntoihin muutetaan, ei kuntaan
Kuntavaalien alla ollaan yhteisesti huolissaan kunnan palveluista ja vetovoimasta. Kaikkeen luvataan panostaa ja tehdä kuntaa houkuttelevammaksi muuttajille. Mutta mistä kaikesta muuttopäätös voikaan koostua ja mihin osaan siitä me voisimme kunnassa vaikuttaa.
Hausjärven hyvä sijainti ja liikenneyhteydet tarjoavat paljon potentiaalia, jolla houkutella kuntaan uusia asukkaita. Myös palveluissa on paljon hyvää. Meillä on kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tilaa ja kohtuulliset ryhmäkoot. Varhaiskasvatuksessa on laaja tarjonta, niin kunnallisia kuin yksityisiä palveluja, joista kaikki ovat keränneet paljon kehuja ja kiitosta laadullaan. Kunnan kokoon nähden meillä on kattavasti liikuntapaikkojakin ja ne mitä kuntarajojen sisältä puuttuu, löytyy hyvin läheltä naapurikunnista. Sijaintimme ja palveluidemme yhdistelmällä luonnollinen kohderyhmä markkinoinnissa olisi lapsiperheet. Toisaalta syntyvyys on valtakunnallisesti alentunut, ja ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa, joten markkinointiahan pitäisi suunnata myös kasvavaan eikä vain supistuvaan kohderyhmään.
Usein muutto liittyy elämäntilanteen muuttumiseen, työpaikan vaihtumiseen tai esim. opiskeluihin. Kaikkiin näihin liittyy aina sattumaakin. Mistä työpaikan saa, ja löytyykö se kahden aikuisen perheessä molemmille? Suuri osa muuttajista asuu jo lähiseudulla, joten kunnasta tiedetään ennestään jotain. Täysin eri seudulta muuttaja muuttaakin ensisijaisesti tietylle seudulle ja siellä tiettyyn kuntaan päätyminen voi olla enemmänkin asuntotarjonnan ohjaamaa sattumaa. Millä teoilla voisimme parantaa todennäköisyyttä, että sattumakin ohjaisi ihmisiä Hausjärvelle?
Markkinointi ja palvelut voivat saada ihmisiä kiinnostumaan kunnasta tai seudusta. Mutta kukaan ei muuta kunnan palveluihin, vaan muuttajat muuttavat asumaan asuntoihin. Ja kukaan ei muuta kuntaan, jos ei löydä sieltä juuri itselleen sopivaa asuntoa silloin, kun muutto olisi ajankohtainen. Riittävä ja monipuolinen asuntotarjonta olisi kaikkein tärkein vetovoimatekijä kunnalle ja samalla siihen on kaikkein vaikeinta nopeasti vaikuttaa.
Asuntojen kysyntä kohdistuu juuri nyt valmiisiin ja hyväkuntoisiin kohteisiin. Tonttitarjonta ei ole tämän päivän ratkaisu valmista asuntoa haluaville, ja vanhojen asuntojen kunto ei osu nykyiseen kysyntään. Esim. tällä hetkellä Oikotien/Etuoven tarjonnassa on koko kunnasta myynnissä neljä 2000-luvulla rakennettua omakotitaloa. Moni uudelle seudulle muuttaja taas tulisi ensin vuokra-asuntoon ja kaikilla ei omistusasuntoon olisi yleensäkään mahdollisuutta. Vuokramarkkinoilla perheasuntojen tarjonta näyttää vieläkin heikommalta.
Asumiseen ja muuttoon liittyvissä kyselyissä mitataan usein kiinnostusta. Suurestakin kiinnostuksesta on aina pitkä matka kauppakirjan ja asuntolainan allekirjoittamiseen sekä toteutuvaan muuttoon. Markkinoilla asumisen kysyntä ohjautuu koko ajan lähemmäs monipuolisempia palveluita. On silti monia, jotka mielellään asuisivat haja-asutusalueilla omassa rauhassaan, vaikkei talon ostaminen heille olisi mahdollista. Samaan aikaan maaseudulla jää taloja tyhjilleen, kun kunto tai sijainti ei ostajien kiinnostusta herätä. Tyhjilleen jääville taloille saattaisikin löytyä kysyntää vuokramarkkinoilta, vaikka kauppa ei kävisi.
Valmiita uusia asuntoja ei synny, ellei niitä joku rakenna. Kunnan tehtävä ei ole rakentaa, vaan luoda edellytyksiä, esim. kaavoja ja infraa rakentamista varten. Asuntojen hintakehitys taas osoittaa, että samoilla rakentamiskustannuksilla rakennettavan kohteen myyntihinta on suurempi esim. Hyvinkäällä tai Riihimäellä, kuin Hausjärvellä. Eriytyvä hintakehitys vaikuttaa suoraan myös vakuusarvoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin. Hausjärveä on vaikea saada rakennusliikkeille yhtä kiinnostavaksi kuin lähimmät kaupungit. Meillä rakennetaan siis jatkossakin enemmän koteja, kuin asuntoja, mutta asuntotarjontamme ei nykyisellä rakentamistahdilla riittävästi parane.
Ongelma onkin paljon monisyisempi. Kiinnostuksesta muuttoon on pitkä matka, eikä sitä matkaa kanna pelkästään kunnan markkinointiesitteeseen paremmin valitut kuvat tai tekstit. Vaikka lapsiperheiden tai muiden kohderyhmien palvelut ja markkinointi saataisiin miten hyvään kuntoon tahansa, muuttajia voimme saada parhaimmillaankin vain sen verran kuin kunnassa on tarjolla asuntoja.